Tästä tulee jonkinlainen matkapäiväkirja, ja aloitan tätä nyt herättyäni ensimäiseen aamuun Mai Phuong Resortissa Phu Quocilla. Alla muutamia etukäteisvalmisteluja helpottamaan perille pääsyä ja asettautumista

Ostin siis lennot ’Vietnisreissuun’ jo huhtikuussa, jotta sain jollain lailla järkevät vaihdot edulliseen hintaan lukittua. Edestakainen lento PhuQuociin maksoi 706 eur. Alkumatka Finnairilla Dohaan, jatkolento Ho Chi Minh Cityyn (HCMC) Qatar Airwaysilla. Ja loppu sitten Vietnam Airlinesin koneella.  Väli Helsinki-Doha-HCMC meni sujuvasti, välisiirtymä oli vajaa 2h. Turvatarkastusjonot on pitkät ja kävelyä tulee Dohassa melko paljon (n.15min reippaasti), joten liian tiukkaa vaihtoväliä ei kannata tähän ottaa.

Jos juuri nyt tekisin varausta, niin sen verran olen jo viisaampi, että ottaisin lennon vain HCMC saakka, ja ostaisin paikallislennon erikseen. Perille reititettynä jää nyt 8h odotus paikallislennon ja Doha- lennon väliin mennen tullen. Tätä HCMC- Phu Quoc – väliä liikennöi usea yhtiö, ja lentoja on edullisesti saatavissa ilman tätä odotusväliäkin. Opittua siis tämä jo ainakin. Minua ei tällä kertaa odottelu haittaa, koska tulomatkalla on aikaa käydä kaupungilla pieni kierros, kun tulen Phu Quocilta jo aamulla kahdeksan aikaan, ja jatkolento Dohan kautta Suomeen on illalla. Koneen ikkunasta sain jo käsityksen kaupungin koosta, ja olen ihan varma, etten tarvitse suurkaupungin sykettä yhtä päivää enempää 😊

Paikallislennot moneen kohteeseen lähtee terminaali 3:sta, jonne oli ehkä kymmenen minuutin bussimatka kansainväliseltä kentältä. Odotin alkeellisia olosuhteita, mutta eipä tämä eroa mitenkään muuten kuin kokonsa puolesta tuosta pääkentästä: siisti, hyvät palvelut (+ mukava Lounge), edullista sapuskaakin saa. Ostin ison täytetyn Banh mi- sämpylän ja energiajuoman yhteishintaan 5€. Pankkikorttiin kuuluva Lounge Key tarjosi väsyneelle mukavan odottelupaikan ja hyvät tarjoilut. Saattaa olla, että henkilökunta kyllä harkitsi kolmen tunnin istuskeluni jälkeen jo lääkintähenkilöstön kutsumista, kun lueskelin nyyhkyromaania odotellessa (nenäliinoja kului…)

Siirtymä bussilla kotimaan terminaaliin

Banh mi

Loungen tarjoilut oli runsaat

Koska siirtyminen Phu Quocille tapahtuu paikallislennolla, on maahantuloprosessi edessä saavuttaessa HCMC:n passintarkastukseen. Olin ostanut etukäteen e-viisumin verkosta, ja tarkastus vei vain muutaman minuutin (tosin istuin koneessa melko edessä, joten pääsin ennen pahinta ruuhkaa tähän). Näitä evisa- sivustoja on netti pullollaan, mutta kannattaa siis valita virallinen sivusto, eikä niitä mainostettuja, jos haluaa olla maksamatta liikaa, ja varmasti saa mitä tilaa. Itsellä ei ollut kovin tuore passikuva enää, ja tähän vaaditaan valokuva liitteeksi. Otin selfien valkoista taustaa vasten suunnilleen saman oloisesta itsestäni kuin mikä passissa. Yhdennäköisyys oli vain 84%, mutta meni läpi ilman ongelmia. Viisumi maksaa verkosta ostettuna 25USD.

Toinen etukäteishankinta oli e-sim -kortti puhelimeen, että sai heti nettiyhteyden päälle kun maahan saapui. Tässä noudatin Youtube- suosituksia, ja ostin ja latasin jo Suomessa Viettel- yhtiön datapaketin (5gt/päivä, 30pv = n. 18€), tätä voi sitten jatkaa lopussa. Hetki meni ymmärtäessä miten tämä omaan puhelimeen istahtaa, ja ihan kivuttomasti ei onnistu. Minulla on puhelimessa kaksi paikaa, ja se tukee e-sim -korttia, mutta samaan aikaan ei pystykään pitämään omaa liittymää päällä. Pientä etukäteisvarautumista tein, sillä otin mukaan kaksi puhelinta. Nyt voin siihen toiseen siirtää oman kortin, että pystyy tarvittaessa myös puhelimitse tavoittamaan. Jos nyt ei etukäteen korttia osta, niin kentällä oli pitkä rivi innokkaita myyjiä 5G – paketeille Viettel- liittymälle. Tämän kattavuus on joku 96% koko maan alueella maalla ja kaupungeissa.

Käteistä otin muutaman satasen mukaan, ja vaihdoin kentällä sen verran, että pari päivää pärjään ja saan maksettua kyydin kentältä hotelliin Phu Quocin päässä. Tilasin noudon, kun saapuminen on aika myöhään, enkä tiedä vielä toimintatapoja kentällä (jos Baliin on vertaamista, niin voi olla aika villiä menoa taksien ja muiden kulkimien kanssa, ja riskinä menettää sekä rahat, että joutua ihan väärään paikkaan). Minun eka hotelli on saaren luoteisosassa, matkaa on joku 40minuuttia kentältä. Hinta 12€ tälle taksikyydille ei mielestäni ole liikaa.

Valuutan osalta olen myös vähän hajauttanut toimintaa: Latasin muutaman satasen sekä Revolut- kortille, että Wise – kortille (virtuaalisia pankkikortteja), joissa on 200€ saakka maksuton nosto automaatista. Tavallista Visa- korttia käytettäessä pankit perivät 2-3% nostopalkkion ja parin euron kiinteän maksun per nosto. Sama käytäntö on ollut Balillakin, ja siksi aina pääosa rahasta on ollut mukana käteisenä. Nyt siis kokeilen noita kortteja käteisnostoihin, niin ei tarvise kaikkea käteistä kuljettaa mukana. Kentällä yleensä on huomattavasti huonompi vaihtokurssi kuin virallisissa vaihtopisteissä. Menen nyt kuitenkin pieneen lomaresortiin, missä tuskin on sen parempi kurssi, joten vaihdoin 100€ kentällä kurssilla 30 000. Eli käteistä sain satasella 3 miljoonaa. Saas nähdä mihin se riittää.

Näkymää terminaalista

HCMC ylhäältäpäin

Lopultakin perillä klo 23.54

Viimeinen siirtymä Phu Quocille venähti suunnitellusta noin tunnista lähmmäs kahta tuntia huonojen sääolojen (ukkosta + rankkasade) takia. Kone joutui kerran tekemään ylösvedon laskeutuessa, ja kierteli pahimman sateen ajan vähän kauempana merellä. Mutta alas päästiin, ja myös perille pohjoisosaan saarta. Muutamissa kohdin oli tiellä vettä varmaan polven korkeudelta, joten matka kentältä tänne pohjoiseen vei reilun tunnin, tavanomaisen noin 40 minuutin sijaan. Olin siis lopulta perillä hieman ennen puoltayötä paikallista aikaa. Kokonaismatka-aika kotoa tänne noin 45h, joten ei ihan viikon reissulle viittis… Aika tikkuinen aamuherätys oli nyt tässä muutaman tunnin unien jälkeen. Positiivista se, että lennot ei olleet niin pitkät kuin Balille, yhtäjaksoinen istuminen koneessa 6h on ihan siedettävä, vaikka jos vertaa kotimaassa autoilua etelä-pohjoinen akselilla. Otetaan tähän perään vielä hotelli- ja lentokonearviot

Minulle oli positiivinen yllätys Finnairin kone ja myös tarjoilut. Uusi kone, hyvä peruslentokoneruoka. Miinusta ennen laskeutumista tarjotusta muffinista, mikä maistui teolliselle ja oli aika kuivakka. Vaihtaisivat vaikka ruuneberintortuksi, niin ei tarttus kurkkuun kiinni. Lentoaika n. 6h, melko iso kone, kahdeksan paikkaa vierekkäin. Negatiivinen yllätys oli sen sijaan Qatarin kone, jolla myös lentoaika 6h. Tämä oli isoa sarjaa, jossa 10 paikkaa vierekkäin. Aika vanha kone, medianäyttöjen tekniikka vanhanaikainen. Ja iso miinus ruuasta. Nousun jälkeen mauton pieni kolmioleipä, ja toinen ateria kuminen omeletti. Ennen on Qatarilla olleet parhaat koneet ja eväät, mutta nyt ei ihan ollut samassa sarjassa tämä kokemus. Vietnam Airlines sen sjaan oli positiivinen yllätys. Odottelin jotain samanlaista ruosteista purkkia, millä lensin pari vuotta sitten Balilta Jogyakartaan, mutta olikin ihan uutta mallia tämä härpäke. Jopa vettä tarjottiin, vaikka kyseessä 38minuutin lentoaika HCMC-Phu Quoc. Hyvä niin, koska aika venähti tunnilla.

Mai Phuong Resort: Suhteutan tätä nyt vähän hintatasoon Balilla, koska se lienee lähin vertailukohta toistaiseksi. Huoneeni on siitä kalleimmasta päästä tässä kohteessa, eli oma huvila merinäköalalla. Hinta tasan 40 eur/ yö sisältäen aamupalan (varatu jo huhtikuussa, nyt voisi olla eri hinta). Huone on siisti ja moderni, ovessa sähköinen lukitus, ilmastointi on tehokas ja nykyaikainen telkkarikin löytyy. Iso terassi, josta uima-altaan yli näkyma tuohon merenlahdelle. Lupaus siis piti. Aamupala ihan perusjees: kahvia, mehua, muroja löytyy. Munia ja pannukakkuja paistetaan odotellessa, ja puffetista saa pho-keittoa, nuudeleita, riisiä ja hedelmiä sekä leipää. Jos nyt aatellaan, että halvimmassa huoneessa täällä yöpyy parillakympillä, ja oman rantahuvilan saa neljälläkympillä, niin eihän tähän voi olla muuta kuin tyytyväinen (vastaava Balilla hiljaisemmilla alueilla pohjoisessa jossain 60-80€ paikkeilla) . Matkaa oli kentältä se vajaa tunti. Tuossa on lähellä safaripuisto ja iso huvipuistoalue, ja asukkaista sen voi jo päätellä: lapsiperheitä tuntuu olevan täällä aika monta. Näihin teiniviihdykkeisiin on lisäksi ilmainen kuljetus, joten kyllä tätä hyvin voi perheelle suositella. Varsinkin jos pitää enemmän pienestä (ja – noh- ehkä hieman nukkavierusta) ja perheomisteisesta halvasta paikasta, kuin isosta ja kiiltävästä hotellikompleksista.

Sateista säätä on tälle viikolle lupailtu, joten katsotaan nyt vietänkö viikon kirjottelemalla väitöskirjaa ilmastoidussa huoneessa, vai pääsenkö myös ympäristöä vähän ihmettelemään.